26-vuotias Olli on ehtinyt pelata jo pitkään Superpesistä, sillä hän teki debyyttinsä pääsarjatasolla jo 17-vuotiaana. Sisäpelissä kotiuttajan roolissa pelaava Olli tunnetaan monipuolisena pelaajana, jolle ulkokentällä mikään pelipaikka ei ole vieras.
-Olen kotoisin Eurajoelta, Siellä pelasin Eurajoen Veikoissa C-poikiin asti, ja sitten menin Kankaanpäähän. KaMassa oli hyvä juniorituotanto ja juniorijoukkueet. Pääsin siellä hyvätasoiseen joukkueeseen, ja sitä kautta aika nopeasti Superpeskiseenkin. Kankaanpäässä vierähti neljä vuotta Superpesiksessä. Sitten viisi vuotta pelasin Superia Koskenkorvalla. Nyt sitten Imatralla, sitoutunein ja odottavaisin mielin
Olli nousi Kankaanpään Mailan Superpesisjoukkueen kokoonpanoon kaudella 2014. Debyyttikausi sujui lautasen ääressä lukkarina ja toi kauden päätteeksi vuoden tulokas -palkinnon
-Aika aikaisin pääsin silloin mukaan rinkiin ja pelaamaan Superia Kankaanpäässä. Nuorena lähdin muualle pelaamaan. Eurajoelta on 90 km:n matka Kankaanpäähän, ja silloin kun ei ollut vielä ajokorttia, niin iskä joutui aika paljon heittämään treeneihin ja peleihin. Vaatinut uhrautumista siltäkin puolelta
Kankaanpään ja Koskenkorvan jälkeen Ollin matka jatkui kokonaan toiselle puolelle Suomea Imatralle. Mikä toi miehen Etelä-Karjalaan ja IPV:n paitaan?
-Kuitenkin aika pitkä pätkä tuli siellä Koskenkorvalla oltua, ja täällä oltiin kiinnostuneita. Päästiin aika hyvin yhteisymmärrykseen. Nopeasti tuli sitten päätös tehtyä, että voisi lähteä katselemaan vähän muuallekin
Viime kausi Koskenkorvalla oli erikoinen, Olli ehti kauden aikana pelata monella eri pelipaikalla.
-Viime kauteen mahtui monenlaista roolia. Pelasin lukkarina, jokerina, linjassa ja kopparina. Kertoo ehkä vähän meidän Kossun kaudestakin, siinä oli aika paljon muuttujia matkassa. Vähän vaihtui pelaaja ja loukkaantumisiakin oli. Saatiin kuitenkin kaudelle onnellinen loppu ja säilytettiin lopulta sarjapaikka, vaikka menikin pitemmän kaavan mukaan
Ollia on kutsuttu multipelaajaksi, joka on varsinkin ulkopelissä aina valmiina rooliin kuin rooliin. Sisäpelissä roolina on kotiuttaja.
-Kyllä se monipuolisuus on aina ollut semmoinen oma vahvuus. Kossuunkin kun menin, niin taisin sanoa, että aika monipuolisen pelaajan saatte. Jos pelimäärää katsotaan, niin varmaan eniten olen pelannut lukkarina, nekin pelit ovat kyllä jo aika kaukaa, Viime kesänä tuli tosin muutamia pelejä pelattua lukkarina, mutta viime vuosina paikka on ollut enemmän linjassa, silloin kun olen ollut ulkona
-Jokerina olen ollut oikeastaan vain silloin, jos on tullut jotain loukkaantumisia. Esim. jalkavammaa tai jotain. Silloin pääsee vähän nopeammin takaisin peleihin, kun palaa jokerin kautta
Viime kaudella Olli löi Koskenkorvan paidassa 3+45=48 juoksua ja oli Superpesiksen lyöjätilaston viidestoista.
-Lyötyjen määrää selittää varmaan osittain se, että olin monessa pelissä jokerina ja sain paljon vastuuta. Sai rohkeasti löydä viimeiselläkin. Pelinjohtaja Vainionpää antoi aika isot vapaudet. Varmaan se on suurin syy, että tuli paljon vastuuta ja luottoa. Paljon yrityksiäkin oli, niin sitä kautta tuli onnistumisia
IPV:ssä Ollin roolina on sisällä kotiuttaja, ja ulkona pelipaikka löytynee pääsääntöisesti linjasta
-Sisällä pystyn auttamaan joukkuetta eniten kotiutustilanteissa, ja ulkona on nyt pelattu ja harjoiteltu linjassa, niin eiköhän se paikka sieltä löydy. Pelinjohto tekee päätökset aina kulloisenkin tilanteen mukaan. Toivotaan että pystytään lyöntipuolella jakamaan sitä vastuuta, niin ettei kellekään kasaannu liikaa paineita, ja saadaan tasaisesti tulitettua ja tuettua toisiamme. Kotiutusosaston laajuus auttaa pelinjohtoakin peluuttamaan monipuolisesti
Tavoitteita jo pitkään Superpesistä pelanneella Ollilla löytyy. Niin joukkuetasolla, kuin henkilökohtaisellakin puolella.
-Tietysti Suomen mestaruus olisi mukava voittaa. Junnuissa sitä pääsi vähän kokemaan, B:n ja A:n kulta löytyy. Miesten puolella se on aivan eri juttu. Jos se jonain päivänä. Henkilökohtaisesti ehkä miesten Itä-Länsi. Siinä olisi tavoitteet
Olli on talven aikana ehtinyt tutustumaan uuteen joukkueeseensa leiriviikonloppuina. Muutto Imatralle tapahtuu toukokuussa.
-Viides leiriviikonloppu nyt takana. Hyvä fiilis ollut. Loppujen lopuksi se on sama laji, ollaan sitten missä päin Suomea tahansa. Täällä on nuori porukka, helppo oli tulla. Ja meitä on neljä, jotka asuvat talvella Jyväskylässä niin päästään kulkemaan sieltä yhdessä. Ei tarvitse yksin ajella. Opiskelen nyt neljättä vuotta liikuntatieteellisessä Jyväskylässä, kesällä sitten muutto Imatralle
IPV on uusiutunut, niin pelaajiston kuin pelinjohdonkin osalta. Tulevaa kesää odotetaan Redien leirissä jo innolla. Menestykseen tähdätään kovan työnteon kautta,
-Niin kuin Vesselikin (pj. Vesa Toikka) on meille sanonut, niin riippuu paljon siitä, miten talvi tehdään hommia. Takki auki ei tulla pärjäämään. Hyvin pitää tehdä töitä, jos tehdään huonosti, niin varmaan pelataankin huonosti. Meillä on täydet tsäännsit pelata hyvin
-Lyöntivoimaa on joukkueeseen tullut. Toivon sellaista räiskyvyyttä ja läpilyöntejä, kotikenttäkin sen kuitenkin mahdollistaa. Ulkopelin pitää kestää, ettei vastustajat lyö palloa sinne tunneliin. Ne ovat ne perusperiaatteet
Olli on nuorena harrastunut monipuolisesti myös muita lajeja. Pesäpallo valikoitui päälajiksi verrattain myöhään
-Kyllä minulla aika laaja urheilutausta on. Yleisurheilua, hiihtoa ja jalkapalloa. Pesäpallo alkoi itseasiassa aika myöhään, siinä 12-13 vuotiaana. Sitten kun menin C-pojissa Kankaanpäähän oli selvää, että pesis on ykköslaji. Aika nopeasti se muodostui ykköslajiksi
Pesäpallotaustaa löytyy myös perheestä
-Isä on pelannut nuorempana pesäpalloa. Hänellä oli vähän päinvastoin, pesis jäi ja yleisurheilu jatkui aikuisiälle asti. Kummisetä on myös pelannut, mitä se siihen aikaan oli, oliko jo silloin Superia? Sisko on myös pelannut muutaman kauden Superpesistä Raumalla
Millaiset ovat sitten Ollin parhaimmat muistot ja kohokohdat pesiksen parissa tähän asti.
-Kokonaisuudessaan se ensimmäinen kausi Superpesiksessä lukkarina B-nuorena. Sitten ne junnumestaruudet nousevat sieltä. Miesten sarjoissa ei ole kuitenkaan sitä menestystä tullut. Hienoimmat hetket tulee vielä sieltä junnuajoilta. Onhan nuo sarjapaikan säilyttämisetkin aina kova juttu, niitä on ollut tuossa muutaman kerran. Ne on ehkä kuitenkin sellaisia puolustusvoittoja, ei niitä varmaan hienoimmiksi muistoiksi voi lukea
Ukonniemen yleisölle Olli lähettää terveisiä ja lupaa ensi kesänä iloista pesistä.
-Mitä ensi kesänä nähdään? Henkilökohtaisesti kaikki sanoo aina, että ovat sellaisia räiskyviä ja tuulettelevia persoonia, minä olen ehkä enemmän sellainen rauhallinen. Joukkueena koitetaan pelata iloista pesistä. Se mitä vastustajan paidassa on jäänyt mieleen, niin kyllä täällä aina hyvä tunnelma on ollut. Vaikkei ehkä eniten katsojia, niin täällä on ollut hyvä meteli. Jatketaan ensi kesänä samaan malliin